Sisäisen tarkastuksen vuosisuunnittelun riskiarviomallin kehittäminen

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää suomalaisen finanssialan toimijan sisäisen tarkastuksen riskiperusteista vuosisuunnittelua vahvistamalla erityisesti sen systemaattisuutta ja läpinäkyvyyttä. Työn taustalla oli havainto, että kohdeorganisaation riskienhallintajärjestelmän kypsyystason takia, sisäisen tarkastuksen käytössä ei ollut vuosisuunnittelun tueksi yhtiö- ja yksikkötasoista, dataan perustuvaa riskianalyysiä. Vuosisuunnittelun riskiperusteisuus perustui suppeaan riskien arviointiin ja johdon haastatteluihin. Työn toimeksiantajana toimi suomalainen finanssialan toimijan Sisäisen tarkastuksen toiminto. Työn teoreettisessa osuudessa kerrotaan sisäisen tarkastuksen kansainvälisistä standardeista, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan malleista sekä tutkimuksista, jotka käsittelevät riskiperusteisen suunnittelun, rotaatioperusteisuuden ja strategialähtöisen arvioinnin vaatimuksia. Teoriaosassa kuvataan sisäisen tarkastuksen tehtävä, ammatillinen viitekehys sekä vuosisuunnittelun keskeiset elementit, kuten riskiperusteisuus, strategialähtöisyys, rotaatio ja tiedonkeruumenetelmät. Empiirinen osuus toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä, joka perustui opinnäytetyön tekijän ja sisäisen tarkastuksen johtajan havaintoihin sekä organisaatiossa tehtyihin haastatteluihin vuosina 2024–2025. Kehittämistyön tuloksena luotiin uusi, kevyesti toteutettava ja subjektiivinen, mutta rakenteellisesti johdolle hyvin perusteltava riskiarviomalli. Malli yhdistää määrällisiä sekä laadullisia riskitekijöitä ja huomioi eri yksiköiden volyymin, toiminnan monimutkaisuuden, kriittisyyden, toisen linjan havainnot, muutokset ja sisäisen tarkastuksen oman näkemyksen. Lisäksi otettiin käyttöön jatkuvan seurannan prosessi, jossa riskitietoa kerättiin läpi vuoden eri organisaatiotasoilta. Uudistettu malli mahdollisti aiempaa laajemman riskikuvan muodostamisen ja tarjosi johdonmukaisen perusteen tarkastuskohteiden valinnalle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että uusi riskiarviomalli vahvisti sisäisen tarkastuksen vuosisuunnittelun läpinäkyvyyttä ja paransi päätöksenteon perusteltavuutta. Jatkuva seuranta mahdollisti lisäksi aiempaa ajantasaisemman ja kokonaisvaltaisemman näkymän yhtiön riskiavaruuteen. Tulosten perusteella vuosisuunnittelun kehittäminen osoittautui selvästi tarpeelliseksi, ja luotu arviointimalli lisäsi merkittävästi suunnitteluprosessin systemaattisuutta. Yhteenvetona voi todeta, että kehitetty malli tarjoaa realistisen, skaalautuvan ja riskiperusteisen lähestymistavan vuosisuunnittelun toteuttamiseen. Kehittämistyö toimii myös hyvänä perustana mallin ja tätä kautta koko sisäisen tarkastuksen tulevalle kehitystyölle.